torstai 29. marraskuuta 2012

Retroa ja realitya


Tunti kahvakuulailua takana. Kädet tärisee. Jalat tärisee. Kaamea nälkä. Lunta tupruttaa ja tuuli käy naamaan niin, että hikitreenistä selvinneet viimeiset ripsivärin rippeet valuu pitkin poskia. Kalaruoka-deadline painaa päälle. Väsyttäis mutta pakko mennä kaupan kautta kotiin. Aivot lyö tyhjää kalahaasteen kanssa mutta päätän vain palasella lohta pelastaa tämän kuukauden, tietämättä edelleenkään mitä siitä tekisin. Paistan voissa ja postaan blogiin? Mahtavaa.
Kotona leikkaan lohipalan medaljongiksi ja paistan sen voissa. Kala hajoaa tuhannen peen päreiksi. Tosi noloa, en osaa paistaa lohimedaljonkiakaan nätiksi. Ruma sana tähän väliin. Pari ruisleivän palaa paahtumaan kun nälkä on jo sitä luokkaa, että voisin haukata omaa kättä. Mikäs se olikaan se retroleipä johon tulee paistettua kinkkuviipaletta, kananmunaa ja majoneesia. Kappelileipä? Tästähän voisi askarrella sellaisen oikein kauniin lohiversion joka taipuu kamerankin eteen kuvauksellisesti. Majoneesia ei ole mutta ranskankerman jämät löytyy. Sekaan kapriksia ja kastike on valmis. Paahdettujen leipien päälle salaattia ja lohimedaljonki palasina. Hei mä teenkin arzakin, vähänkö tulee nätti leipä! Elmukelmu on loppu. En teekään. Paistan sitten vaan kananmunan. Keltuainen hajoaa ja muna jämähtää pannuun kiinni. Ei o totta, en osaa paistaa kananmunaakaan!!! Kolme rumaa sanaa. Uusi yritys, eihän blogikuvaan mikään repaleinen muna kelpaa. Toinen yritys tuottaa ihan söpön tuloksen. Vähän tilliä ja ruohosipulia koristeeksi nuin, ja muna päälle. A vot. Kamera esiin. Kolme kuvaa ja akku loppuu. Viikonloppuna piti ladata mutta unohdin. Puhelimen akku sammui jo tunti sitten. No, näillä mennään, mä kuolen nälkään!
Onko tämä oikeasti näin hyvää vai onko mulla vain liian kova nälkä?
Marraskuun kalahaaste - check.

28 kommenttia:

  1. Pääasia että nälkä lähti;D
    Tuo näyttää kyllä sellaiselta mitä voisin syödä just nyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nälkä lähti ja leipä oli hyvää, eli loppu hyvin kaikki hyvin.

      Poista
  2. Tiedän tunteen! myötäelin kaikki fiilikset kirjoituksessasi, kyseisiä arki-iltoja on joskus täälläkin, huh :D mutta hyvää ruoka, parempi mieli. Herkullinen leipä, kelpaisi minullekin!

    VastaaPoista
  3. Harvoin vastustamisen kuvaus on noin nauruhermoja kutittavaa:) Ei siis tullut hampaanjälkiä omaan käteen kuitenkaan? Täällä mennyt koko viikko tarkasti töiden parissa enkä ole ehtinyt/jaksanut sen enempää kokkailla kuin bloggaillakaan. Onneksi viikonloppu edessä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No lähellä kuule oli ettei lähtenyt pala ranteesta!
      Niin paljon mieluummin bloggailisin mutta valitettavasti työ ja harmaa arki välillä haittaa harrastusta.

      Poista
  4. Voi Anna! Mitä tähän nyt voi sanoa?! Olet ihana! :)

    VastaaPoista
  5. Täältä toi, minkä Riikkaki sanoi!

    VastaaPoista
  6. :) Välillä tuntuu, että töpselit eivät riitä kaikkien akkujen lataamiseen ja että itsellekin pitäisi olla oma laturi. Ihana juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sasse! Mutta onneksi niitä latureita löytyy ainakin hyvien kavereiden muodossa :)

      Poista
  7. Mahtava postaus, hyvä Anna! Tiedän niiiiin fiiliksen, kun tuntee ettei tosiaan osaaa edes leipää paahtaa.

    PS: Kahvakuulailu?!?? Adoniksen kerako?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh my god, mua naurattaa kun ajattelen miten sua varmaan nauratti toi kahvakuula. Siis joo, MINÄ! Ja joo adoniksen kanssa :D

      Poista
  8. Voi Annaseni, aina ei lähde, mutta nyt lopputulema oli kyllä mahtava. Kalahaaste, check. Sillit joulukuussa?....

    Ja minä voin ainakin ihan helposti kuvitella sinut kahvakuulailemassa adoniksen kanssa, vaikka parinkin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joulukuulle on vielä yksi kalahaastenakki jäljellä, sitten se on check. Silliä en kuitenkaan uskalla lupailla.
      Salilla ei ole muita adoniksia näkynyt, valitettavasti :)

      Poista
  9. Hei kertokaa nyt jooko mu(i)llekin, kuka tää Annan adonis oikein on. Vastausta toivotaan mielellään facebook-linkin kera.

    VastaaPoista
  10. Vastaukset
    1. Otanpa järkkärin mukaan seuraavalle tunnille.

      Poista
  11. Tässähän sitä on realityä kerrakseen, adoniksia, vastoinkäymisiä, huikeita onnistumisia, hikeä, melkein kyyneliä ja vaikka mitä!

    Mun realityssä mä olisin kyllä varmaan ostanut kaupasta sen lohifileen kanssa levyn suklaata ja syönyt sen nälkäkiukkuuni, josta olisi seurannut pientä pahoinvointia. Mulla on nykyisin treenin jälkeen yleensä sellainen nälkä, että pakko tempaista heti jotain napaan, ettei lähde ihan mopo käsistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fiksu ihminen laittaakin sinne treenikassiin jonkun eväksen ja syö sen jo pukkarissa, tämmösiä tilanteita välttääkseen.

      Poista
  12. No söisin kuitenkin tuon leivän!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teen toistekin oli sen verran hyvää.

      Poista
  13. Mäki söisin! Kahvakuulailu on kauheaa. Ihanaa. Kauheaa.

    VastaaPoista
  14. No juu, lohikappelinleipä. Kuuluisa Stadin klassikko. Hyvää on. Tämä postaushan on oikea kulttuuriteko. Perinteisiä suomalaisia voileipäjuttuja kuten tätä tai vaikka oskarinleipää näkisi milellään useimminkin ruokablogeissa.

    Et kai aio lopettaa kuukauden kalahaastetta joulukuuhun? Lisää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on Sikala jonka listalta löytyy koko leipäsuora! Ja kappelileipäkin lohella. Kuvittelin, että se kinkkuversio olisi kaikista yleisin mutta tämän postauksen jälkeen guuglettelin ja löysin paljonkin lohikappeliohjeita. Eli en keksinytkään mitään maailmaa mullistavaa vaan mulla oli vain aukko sivistyksessä.
      Kiva jos mun kalakokeiluista on ollut iloa, kyllä mä niitä jatkossakin teen mutta en ehkä joka kuukausi postaile. Kala kun nyt vaan on niin hyvää.

      Poista