torstai 13. joulukuuta 2012

Vettä ja lihapaloja


Sellainen on ollut mielikuvani karjalanpaistista. Kun ei ole sukua Itä-Suomessa niin olen selvästi jäänyt paitsi oikeasta makuelämyksestä. Eikä ole muistikuvaa, että tätä meillä kotonakaan juuri olisi valmistettu. Tänä syksynä olen muutamista blogeista saanut lukea oodeja karjalanpaistille ja viimeinen niitti oli Kulinaarimurulan älyttömän herkullisen kuuloinen ohje. Ja tämän paistin tehtyäni en voi kuin liittyä ihastelijoiden joukkoon.

Kolusin lähitienoon kaupat läpi etsien Jaanan ohjeen luisia lapoja mutta jouduin sitten "tyytymään" possun kassleriin ja naudan kulmapaistiin. Sain kuitenkin lohdutukseksi lihatiskin sedältä hienon ydinluun joka varmasti osaltaan maustoi paistiliemen niin herkulliseksi. Mutta tärkein pointti tässä on se, että vettä lorautetaan joukkoon vain juuri ja juuri nimeksi. Liha mehevöityy omissa juisseissaan ja haudutusajan tulee olla pitkä.
Kun paisti oli ollut uunissa tunnin kävin ihmettelemässä lihoista irronnutta nesteen määrää. Leipää kävin säännöllisin väliajoin dippaamassa ihanaan liemeen, ihan vain liementestausmielessä juu juu.
Kun 3,5 tuntia oli mennyt oli pakko päästä jo kimppuun, kaveriksi tein peruna-palsternakkamuusia. Liha oli jo tässä vaiheessa mureaa mutta annoin sen hautua vielä tunnin.
Oh dear! Minä ja kissat ollaan nyt syöty tätä kolmatta päivää ja tuntuu, että maku vain paranee ja paranee. Ja se, että maistuu myös mun nirppanenukissoille (ja mulle kolmatta päivää!!!) on tae siitä, että tämä on oikeasti hyvää!



KARJALANPAISTI


700 g possun kassleria
700 g naudan kulmapaistia
ydinluun pala (n. 5 cm)
iso sipuli
n. 15 kokonaista mustapippuria
pari laakerinlehteä
suolaa
0,5 dl vettä

Pilko huoneenlämpöiset lihat isohkoiksi paloiksi. Viipaloi sipuli.

Sulata pieni voinokare pannulla ja ruskista siinä lihapalat. Laita lihat sitten kerroksittain pataan sipuliviipaleiden ja mausteiden kanssa. Lorauta vettä pannulle, kuumenna ja kaada pataan lihojen päälle.

Kansi päälle ja uuniin, 150 astetta, 4-5 tuntia.
  

23 kommenttia:

  1. Näin karjalaisen äidin jälkeläisenä sanoisin että ei alkuperäiseen ohjeeseen kuulu laakerinlehti, mutta olet tajunnut assian ytimen eli ydinluun. Karjalassa ei ruskistettu, vaan raaat lihat ladottiin savikippoon tai rautapataan, suolat perään ja loraus vettä ja eikun leivinuunin yöksi.
    Aamulla oli sitten huumaava tuoksu tuvassa ku lihat oli muhinut jälkilämmöllä mureiksi, suussasulavaksi paistiksi. T. Päivi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei ole laakeripuita Karjalan kunnailla tainnut kasvaa, ne lehdet sujahti pataan huomaamatta, se kun on mulle automaattinen patamauste.
      Työkaverilta tuli sanomista kun menin ruskistamaan lihat mutta ehkäpä se juuri siksi maistuikin niin hyvälle ;)

      Poista
    2. Mitä mitä! Pitäähän lihat nyt ruskistaa, joko pannulla tai sitten uunissa. Oikein teit!

      Poista
  2. Tätä tarjottiin aina meillä mummolassa - niinkuin ihan aina. nimim. karjalaisen mummon jälkeläinen.
    Täytyykin kokeilla vähän erilaisista lihanosista, miten herkkua saa aikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sitä on saanut niin kuin ihan aina, niin ymmärrän hyvin miksi välillä tällä on ruokittu koiraa :)

      Poista
    2. Koiralla oli vaan hyvä maku ;-)

      Poista
    3. Ja niinhän teilläkin on niillä kissapedoilla ollut kissanpäivät ;-)

      Poista
  3. Enpä itse osannut laittaa ydinluuta paistiini! ensi kerralla eri ohjeella siis :) omaan paistiini lisäsin vielä timjamia, varmaankin jokin sortin rikos tehdä niin mutta kun timjami vaan on NIIN hyvää ja sopii pataruokiin :)

    Tätä paistia on varmasti ollut vaikea odotella uunista, niin herkulliselta se kuulostaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä ainoan oikean karjalanpaistin ohjeita riittää, eli se mikä maistuu omaan suuhun on se paras.

      Poista
  4. Mun täytyy antaa karjalanpaistille toinen mahis, en ole ihan ollut tyytyväinen lopputulokseen. Siis ei mitään vikaa, muttei maata mullistavaakaan - liekö syy luunpuutteessa? Joka tapauksessa pihistän ideasi tarjota lisukkeeksi peruna-palsternakkaa, loistoidea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tämä minunkaan lempparia ole aiemmin ollut. Täytyy jatkossa testailla erilaisia lihoja ja katsoa mistä syntyy se paras combo paitsi että nyt ensikertalaisena olin kyllä todella tyytyväinen tähän lopputulokseen.

      Poista
  5. Karjalanpaisti kuuluu meilläkin kokkaamattomien ruokien joukkoon. Pitäisi varmaan testata.
    Anon kisukuvia ruokakuvien joukkoon, edes yksi :). Mitä kissoja sulla on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun killit, joita on kaksi kipaletta, on aivan tavallisia Latz-kissan näköisiä maatiaisia. Paitsi etteivät tietenkään missään nimessä ole tavallisia vaan todella erityisiä, viksuja, ylisöpöjä ja maailman ihanimpia :) Eivät vain ole kovin yhteistyöhaluisia kun lähestyn kameran kanssa, mutta yritän saada niistä kuvia tännekin.

      Poista
  6. Voi todellakin, tehkää kaikki tekemättömät, on se niin hyvää...ja Anna sun leipädippaustyyli on juuri tälle ruualle soppeli. Ja nyt kakkien kulinaristien kauhuksi sanon, yhtään Annan ydinluun makua-antavia ominaisuuksia vähättelemättä, taikka Kulinaarimurulan kehotusta pysyä poissa kaasuunpakatuista karjalanpaistilihoista noudattamatta (en epäile herkullista lopputulosta), että kyllä niistä 3.99 karjalanpaistilihositakin saa NIIIIIn herkullista, saati siten näillä resepteillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kyllä ja kyllä! Minäkään en vähättele niitä valmiita lihoja laisinkaan, varmaan nuo mun käyttämät kassler ja ulkopaisti löytyy just niistä valmiista pakkauksista.

      Poista
  7. Karjalanpaisti on meilläkin kokkaamaton juttu. "Pitopöytien" mitäänsanomattomien vetisten lihakastiketyyppisten valtavaporkkanasähellysten vuoksi. Kerran karajalanpaistin kanssa tarjotiin valkosipuli-kermaperunoita (whaaat?) ja toisen kerran sitkeitä lihapaloja sai etsiä öljyisen näköisen veden joukosta. Plus ne muut onnettomat räpellykset...huoh.

    Tämä näyttää olevan eri maata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellainen on ollut minunkin entinen käsitykseni karjalanpaistista. Kokeilepa antaa tälle joskus mahdollisuus.

      Poista
  8. Kuten jo jonkun kommenttiloodassa totesinkin, että ei voi olla sysisuomalainen Mielensäpahoittaja väärässä. Karjalanpaisti on ainua oikia juhlaruoka! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tätä rinta rottingilla tohtii arvokkaammillekin vieraille tarjuta.

      Poista
  9. Mä NIIN kopioin tuon paistonaikaisen leivändippausrituaalin Kulinaarimurulaan <3

    VastaaPoista
  10. En tiedä lukeeko tätä kommenttia enää kukaan, mutta haluaisin vain sanoa, että niitä lihoja ei kuulu ruskistaa pannulla. Tähän tapaan oma äitini valmistaa Karjalanpaistia:
    Tavarat pataan ja vettä vähän perään. Pata uuniin ilman kantta ja lämmöt kovemmalle. Tässä vaiheessa tapahtuu se ruskistaminen. Paistia voi välillä hämmentää, että ruskistuminen tapahtuu tasaisesti. Sitten kun kaikki on ruskistunut riittävästi niin pataan lisätään vettä, laitetaan kansi päälle ja uunin lämmöt pienemmälle. Mitä pitempään paisti muhii uunissa niin sen parempi. Eli tämmösiä terveisiä Pohjois-Karjalasta.

    VastaaPoista